Hollolan nuorisoseurantalo Kukkoa ei olisi ilman Leader-rahoitusta

Hollolan Nuorisoseura ry on vuonna 1901 perustettu yhdistys, jonka päätoimialoja ovat viime vuosina olleet nuorisotyö, kansantanssi ja -musiikki, kansainvälinen yhteistyö sekä näytelmätoiminta. Seura on noussut viimeisten 25 vuoden aikana maan johtavien kansantanssin ja -musiikin kasvattajaseurojen joukkoon.  Jäseniä seurassa on yli 200 ja toiminnanjohtajana toimii mestarikansantanssijan arvonimen saanut Aimo Hentinen.

Hollolan Nuorisoseura ylläpitää kohta 120 vuotta vanhaa, mutta hyväkuntoista toimitalo Kukkoa Hollolan Kukonkoivussa. – Oman talon rakentamisesta oli puhuttu seuran perustamisesta lähtien. Talkoilla, jäsenistöltä kerätyillä rahoilla ja kilpailuttamalla paikallisia tavarantoimittajia talo saatiin rakennetuksi vuonna 1905, kertoo Hentinen. Sen jälkeen taloa on kunnostettu, laajennettu, ajanmukaistettu ja remontoitu moneen kertaan.

– Kun ensimmäisen kerran tulin talolle vuonna 1969, oli ulkohuussit ja muutenkin paikat vähän rempallaan. 50 vuodessa on seura tehnyt todella paljon. Nyt on kaikki mukavuudet keittiötä ja toimistotiloja myöten, omat aurinkopaneelit ja modernit äänentoistolaitteet, Hentinen kertoo.

Rahoitusta Leaderin alkuajoista asti

– Ensimmäisen kerran Leader-rahoitusta haettiin Hollo ja Martta -kansantassifestivaalin perustamiseen vuonna 2003. Samalla kertaa haettiin ja saatiin rahaa myös keittiön remonttia varten, Hentinen muistelee. Sittemmin Leader-rahoituksella on parannettu valaistusta, kunnostettu näyttämörakenteita ja hankitty ilmalämpöpumput.  – Sekä paljon kaikkea muuta pientä, kuten viety kansantanssin ilosanomaa pitkin maakuntaa ihmisten iloksi. Mutta se täytyy todeta, että ilman Leader-rahoitusta ei tätä taloa olisi, Hentinen tunnustaa.

Kaikki rahoitus toki vaatii myös omaa työtä. Se tarkoittaa, että talkoita on tehty paljon. – On todella hienoa, että olemme saaneet tähän tanssitoiminnan ympärille koottua sellaisen porukan, joka on valmis myös talkootyöhön tarvittaessa. Muuten ei tämmöisen seuran ja talon pyörittäminen toimisi. Tämän talkooväen puutteen Hentinen on huomannut ongelmaksi monen muun alueen seurantalon kanssa. – Talot pääsevät rapistumaan, kun toimintaa ei ole ja ihmisiä löytyy hädin tuskin ovet avaamaan, Hentinen surkuttelee.

Parhaillaan onkin käynnissä Seurantaloista tapahtumakeskuksia -hanke, jonka vetäjänä Hentinen toimii. – Tavoitteena on aktivoida Päijät-Hämeen muita seurantaloja järjestämään tapahtumia ja konsertteja sekä kehittää kansantanssia alakoululaisten yleisökasvatuksena.

Lasten ja nuorten tanssitoimintaan lisää potkua

Hentisen puhelin soi tasaiseen tahtiin. Tämänvuotisen Hollo ja Martta -festivaalin lippuja myydään ja pitopalvelu kyselee tarjoiluista perjantain stand up-esitykseen. Tunnelma on sellainen kuin kansainvälisen festivaalin tapahtumatoimistossa varmaan kuuluukin. Mutta kaikille on aikaa ja asiat hoidetaan rauhallisen leppoisasti.

Samalla Hentinen vastailee kysymyksiin ja sivulauseessa kehittyy jo seuraavaa hankeideaa.
– Nuorisoseuroille on kehitetty Tempoa tenaviin -toimintamallia ja jotakin sentyyppistä olisi tarkoitus lähitulevaisuudessa käynnistellä Hollolassakin. Alakouluikäiset ja heidän vanhempansa tavoittavaa markkinointia pitäisi kehittää, sillä nykyiset sähköiset kanavat eivät toimi. Tässähän sitä hankesuunnitelmaa jo olisi, Hentinen naurahtaa.

 

Hollo ja Martta -kansantanssifestivaali 26.10.-3.11. https://www.hollojamartta.fi/

Tiesitkö tämän?

Seurantalot ovat kaikille avoimia kokoontumis-, harrastus- ja juhlatiloja. Seurantaloja on noin 2500 eri puolilla Suomea. Monet niistä ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita.

Seurantalot ovat monimuotoinen ryhmä eri aikakausien arkkitehtuuria edustavia taloja, joita mm. nuoriso- ja raittiusseurat, maamiesseurat sekä työväenyhdistykset ovat rakentaneet kokoontumistiloikseen. Vanhimmat säilyneet talot on rakennettu 1880-luvulla.

Suomen kotiseutuliitolla on meneillään avoin haku Seurantalojen kunnostusavustuksiin. Lue lisää: https://kotiseutuliitto.fi/seurantalot/

 

 

Palaa ajankohtaisiin