10/06/2026
Kirjoittanut: Päijänne-Leader
Kun puhutaan huoltovarmuudesta, monelle tulee mieleen elintarvikevarastot ja kriisivarautuminen. Kansallinen ruokastrategia (Onnellisen ruoan maa) muistuttaa kuitenkin yhdestä hyvin konkreettisesta asiasta. Huoltovarmuus alkaa tuottajista ja siitä, että meillä on tekijöitä myös tulevaisuudessa. Ilman tuottajia ei ole huoltovarmuutta.
Kuka tuottaa ruoan tulevaisuudessa? Perinteisesti maatilat ovat siirtyneet sukupolvelta toiselle, mutta tämä ketju ei ole enää yhtä itsestään selvä. Sukupolvenvaihdoksia jää tekemättä, ja monella tilalla tulevaisuus on auki. Samanaikaisesti näkyy kuitenkin toinen toiveikas suunta. Yhä useampi uusi tekijä kiinnostuu ruoantuotannosta. Alalle tullaan eri polkuja pitkin, ei vain jatkajina, vaan myös uuden rakentajina. Uusilla tuottajilla on usein mukanaan osaamista aiemmasta työurasta, halua kehittää kestävää tuotantoa, kokeilla uusia ratkaisuja ja rakentaa paikallista elinvoimaa.
Tuotanto riippuvaista ja keskittynyttä Suomessa ollaan monessa mielessä hyvällä mallilla. Suurin osa ruuasta voidaan tuottaa kotimaassa, mikä luo vahvan pohjan myös poikkeustilanteisiin. Silti järjestelmä ei ole täysin omavarainen. Ruoantuotanto riippuu tuonnista, kuten energiasta, siemenistä ja lannoitteista. Samoin tuotanto Suomessa on maantieteellisesti keskittynyttä. Siksi ruokastrategiassa korostetaan, että huoltovarmuutta pitää rakentaa viisaasti esimerkiksi kierrättämällä ravinteita ja lisäämällä uusiutuvan energian käyttöä. Myös volyymeihin perustuvan tuotannon rinnalle tarvitaan paikallisiin arvoketjuihin perustuvaa vuorovaikutteista tuotantoa.
Yhteinen tehtävä Ruokajärjestelmä tarkoittaa kokonaisuutta, joka kattaa kaikki ruuan tuottamiseen ja kuluttamiseen osallistuvat toimijat. Ruokajärjestelmän tehtävä on tuottaa ruokaturvaa, ravitsemusta sekä huoltovarmuutta. Huoltovarmuus ei ole vain tuottajien asia. Se on ruokaketju tiloilta elintarviketeollisuuteen, kuljetuksiin, kauppoihin ja kuluttajiin. Kaikkien pitää toimia yhteen, myös silloin kun maailma ympärillä heittelee.
Pääsinniemen kylätalolla energiaa käytetään nyt fiksummin
13/10/2026
Mikä yhdistää radioamatööriä, suunnistajaa ja maanpuolustusharrastajaa?
12/10/2026
Heinolan kylävaikuttamisen opas on ilmestynyt
Lahden yhdistyksiltä ja yhteisöiltä kerätään tietoa häiriötilanteisiin varautumista varten
08/10/2026
Kyläautot löysivät käyttäjänsä – kahden kesän kokeilusta rohkaisevia kokemuksia Sysmässä ja Padasjoella