Asuttavuus, eli habitability-menetelmä on kehitetty saariston tarpeisiin Ahvenanmaalla Kökarissa. Asuttavuus keskittyy alueen pito- ja vetovoimatekijöihin. Jäävätkö tai paluumuuttavatko saarelaiset saarelle, muuttaako saarelle uusia perheitä tai onko saarella mahdollisuus elää? Saariston asuttavuus kuvaa niitä alueen tekijöitä, joita kestävä yhteiskunta tarvitsee pitääkseen huolta ihmisistään, luonnostaan ja vesialueesta: työpaikkoja, asuntoja, kouluja, liikenneyhteyksiä ja yhteisöllisyyttä. Asuttavuutta analysoidaan habitability-konseptin mukaisesti seitsemän eri teeman ja 45 indikaattorin kautta.
Teemoja ovat • paikan identiteetti • ekosysteemit • makea vesi • energia • paikallistalous • julkiset palvelut • hyvinvoivat ihmiset
Asuttava Päijät-Häme -hankkeessa analyysi tuodaan Manner-Suomen kontekstiin. Hankkeessa on kolme pilottikylää Päijänne-Leaderin toiminta-alueelta, joista Päijät-Hämeestä on Kalkkinen ja Järvikunnan alue sekä Etelä-Savon Pertunmaan kirkonkylä. Hanke toteutetaan yhteistyössä pilottialueiden paikallisten toimijoiden kanssa. Hankkeessa hyödynnetään kansalaistieteellistä lähestymistapaa: tietoa kerätään yhdessä asukkaiden, osa-aikaisten asukkaiden, yrittäjien, kuntien sekä muiden alueen toimijoiden kanssa. Näin analyysiä voidaan tehdä paikallisen kokemustiedon pohjalta ja tällä tavoin kehittää yhteisön tarpeisiin vastaavia ratkaisuja.
Järvikunnan tilastoalueeseen kuuluu Mallusjoen, Hennan, Karkkulan sekä Huhdanojan kylä. Alue sijaitsee Orimattilan länsiosassa, ja Järvikunnan alueen maisemaa hallitsee Mallusjärvi ja sen ympäristön kumpuileva maalaismaisema. Alue on historiallisesti merkittävä: Järvikunnasta, on löydetty useita esihistoriallisia esineitä. Mallusjoki on alueen kulttuurillinen keskus. Mallusjoen nuorisoseurantalolla järjestetään aktiivisesti tapahtumia, joissa käy runsaasti vierailijoita. Näistä tunnetuin ja pisimmin järjestetty lienee Takinkääntöviikot. Takinkääntöviikot on onnistunut luomaan pohjaa muullekin kulttuurille alueella, kuten sirkukselle ja takkariklubille. Järvikunnassa on myös virkistysalueita, joissa pääsee uimaan, kalastamaan ja seuraamaan lintuja: yksi näistä on Karkkulan luontopolku, jonka matkalta vastarannalla näkyy Mallusjoen vanha metsä.
Järvikunnan alueella asuttavuusanalyysiä toteutettiin Järvikunnan tilastoalueella. Paikallisena kumppanina projektissa oli Mallusjoen nuorisoseura.
Asuttavuusanalyysi ladattavissa täältä: Asuttava Järvikunta
Kalkkinen on Asikkalan kunnan pohjoisin kylä. Kalkkinen on tunnettu mökkipaikkakunta, ja kylän keskustasta löytyy edelleen peruspalveluita, kuten kyläkauppa ja ravintola. Koulun sulkemisen jälkeen alueella ei ole juurikaan muita kunnallisia palveluita kuin ryhmäperhepäiväkoti. Kalkkinen on valittu Päijät-Hämeen vuoden kyläksi kaksi kertaa, vuosina 1997 ja 2012. Kalkkinen sijaitsee Kymijoen varrella, Kalkkistenkosken äärellä. Alueella on paljon mahdollisuuksia luontomatkailuun ja muuhun virkistykseen.
Ensimmäiset asutuksen merkit alueelta on löydetty kivikaudelta 8600-1500 eaa. Kalkkisten kylän ensimmäiset kirjalliset maininnat löytyvät vuodelta 1445. Vesistöllä on ollut tärkeä rooli liikkumisessa ja kaupankäynnissä. 1800- luvun lopulla Kalkkisiin rakennettiin höyrysaha, jonka jäljeen alueelle rakennettiin muun muassa tiilitehdas sekä meijeri. Kalkkisten kanava vihittiin käyttöön 1878. Kalkkisissa on aktiivisia yhdistyksiä, kuten Kalkkisten kyläyhdistys- sekä nuorisoseura, jotka järjestävät kulttuurielämyksiä ja tapahtumia alueella. Kalkkisten kylän keskustassa oleva kirkko, kyläkauppa ja Manibaari ovat tärkeitä kokoontumispaikkoja niin paikallisille kuin kylän kesäasukkaille.
Kalkkisten alueella asuttavuusanalyysiä toteutettiin postinumeroalueella 17240. Paikallisena kumppanina projektissa oli Kalkkisten kyläyhdistys.
Asuttavuusanalyysi ladattavissa täältä: Asuttava Kalkkinen
Pertunmaan kirkonkylä on entisen Pertunmaan kunnan kuntakeskus Etelä-Savon maakunnassa. Kuntaliitos Mäntyharjuun tapahtui vuoden 2025 alusta. Kirkonkylä on toiminut alueen keskuksena jo 1800-luvulta lähtien. Kirkonkylä sijaitsee melkein valtatie 5:n varrella (10 kilometriä), joten se on saavutettava eri suunnista tuleville. Kirkonkylä sijaitsee järvien keskellä: alueen suurimmat vesistöt ovat Pienivesi ja Peruvesi. Alueella on paljon mahdollisuuksia luonnossa liikkumiseen. Pertunmaan keskeisenä piirteenä on Pertunmaan kirkko, joka on valmistunut nykymuotoonsa vuonna 1928. Sitä ennen paikalla oli rukoushuone, joka laajennettiin Hartolan vanhalla puisella kirkolla – Hartolassa kirkko toimi jo 1600- luvulta lähtien. Uudessa muodossaan kirkkoon mahtuu noin 500 seurakuntalaista. Pertunmaan kirkonkylällä on myös kolme hautausmaata.
Yhteisöllisyys on Pertunmaan kirkonkylällä suuri voimavara. Yhdistykset, kuten Eläkeliiton Pertunmaan yhdistys, 4H, Martat ja Pertun kyläyhdistys, järjestävät aktiivisesti erilaisia tilaisuuksia ja tapahtumia, joista tunnetumpia ovat Pertuntori ja Pertunpäivät. Pertuntori ja Pertun päivät järjestetään yhteistyöttä yhdistysten ja kunnan kanssa. Kesäaikaan väestö kasvaa monipaikkaisten myötä.
Pertunmaan kirkonkylällä asuttavuusanalyysiä toteutettiin postinumeroalueella 19430. Paikallisena kumppanina projektissa oli Pertun kyläyhdistys.
Asuttavuusanalyysi ladattavissa täältä: Asuttava Pertunmaan kirkonkylä
Hankkeen nimi: Asuttava Päijät-Häme
Hankeaika: 1.5.2024-31.12.2025
Hankkeen yhteystiedot:
Lotta Mallinen Projektipäällikkö +35844 753 6825
lotta.mallinen@paijanne-leader.fi
