Melontareitit kuntoon hankerahoituksella

Päijät-Hämeen melontareitit kuntoon -hankeen tarkoitus on kehittää Teuronjoen, Luhdanjoen (Porvoonjoen) ja Kymenkäänteen jokimelontareittejä matkailulle ja retkeilylle paremmin sopiviksi. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa valmistellaan reittien kunnostuksen investointivaihetta, eli kartoitetaan melontareittien kuntoa ja kunnostustarpeita sekä valitaan kunnostettavaksi kolme reittiä.

Näiden reittien osalta laaditaan tarkempi suunnitelma ja haetaan yhteistyössä toteuttajan, maanomistajien ja kuntien kanssa kunnostukselle rahoitusta ELY-keskuksen Maaseuturahoituksesta.

Hanketta ovat käynnistelleet hankeasiantuntijana Joonas Karhinen sekä melontaexperttinä Jukka Mäkelä Päijänne-Leaderista. Karhinen ja Mäkelä ovat mm. meloneet kesän aikana kaikki reitit läpi ja kirjanneet ylös niiden varsilta ongelmakohtia ja tarvittavia toimenpiteitä.

Miksi melontareittejä pitää kunnostaa?

Melontaretkeily ja -matkailu kasvattavat harrastuksena suosiotaan. Päijät-Hämeessä on hienoja ja helposti saavutettavissa olevia jokireittejä, jotka soveltuisivat hyvin melontaretkeilyyn. Mutta harva meloja jaksaa selvitellä, mistä pusikon takaa joelle pääsee ja mihin siellä voi jättää auton taikka vesille päästyään rantautua jatkuvasti mutaisille rantapenkoille päästäkseen ohi jokeen kaatuneesta puunrungosta.

Melontaretkeilyä haittaavat väylien umpeen kasvaminen ja pusikoituminen, uomaan kaatuneet puut sekä kaikenlainen roskaantuminen, kun vesi kuljettaa ja kasaa erityisesti tulva-aikaan mukaansa tempaamaa irtotavaraa. Lisäksi tarvitaan selkeästi merkittyjä nousu- ja laskupaikkoja parkkipaikkoineen ja rantautumisväylineen sekä taukopaikkoja, jotta retkeily olisi helppoa ja turvallista ja aiheuttaisi mahdollisimman vähän haittaa maanomistajille.

Reiteistä pitää myös laatia selkeät kartat, joihin rakenteet ja aloitus- ja lopetuspisteet on merkitty. Kaikki tämä vaatii myös ylläpitoa, sillä joki elää vuodenkierron mukana, pusikot kasvavat uudelleen ja tulvat voivat viedä rakenteita mennessään.

Maanomistajat ja alueen toimijat mukaan

Teuronjoen reitin kunnostusta käsiteltiin yleisöilloissa 10. ja 11.10. Hämeenkoskella ja Kärkölässä. Kosken Seuralassa oli paikalla parikymmentä asiasta kiinnostunutta maanomistajaa ja muiden sidosryhmien edustajaa.

Joonas Karhinen esitteli hankkeen taustoja ja tavoitteita. – Teuronjoen osalta tarvetta olisi eniten joenrantojen pusikoiden raivaukselle paikka paikoin, tauko- ja pysäköintipaikoille sekä rantautumista helpottaville rakenteille. Käytännössä kaikki tämä vaatii toimivaa yhteistyötä maanomistajien, osakaskuntien ja kuntien kanssa, sillä kaikkiin toimenpiteisiin tarvitaan maanomistajan lupa ja Teuronjoen rannat ovat pääosin yksityisomistuksessa, Karhinen kertoi.

Paikalla olleet suhtautuivat hankkeeseen lähtökohtaisesti myötämielisesti yhtä poikkeusta lukuunottamatta. Yleisökeskustelussa toivottiin mm. yhteistyötä kalastajien ja muiden luonnossa liikkujien ja reittien kanssa, esimerkiksi niin, että samaa taukopaikkaa voisivat käyttää eri tavoin luonnossa liikkuvat. Viihtyisyys ja roskien kerääminen puhuttivat myös, sekä suunnitelmat siistiä joenrantoja Hämeenkosken keskustan alueella.

Kärkölän tilaisuudessa mietittiin mm. yrityksiä, jotka voisivat hyötyä reitistä ja paikallisilta tuli hyviä vinkkejä maanomistajista, kunnostustöistä ja muista kunnostukseen liittyvistä aiheista.

– Yleisöillat täyttivät tavoitteensa, eli niissä saatiin arvokkaita vinkkejä reittien kunnostukseen, iloitsee Karhinen.

Töihin päästäneen ensi kesänä

Nyt meneillään on siis hankkeen esiselvitysvaihe, jossa kartoitetaan tarpeet ja mahdollisuudet. Tämä olisi tarkoitus saada päätökseen vuoden loppuun mennessä, kuten myös tehdä rahoitushakemus itse toteutusvaiheesta.

Haussa on tällä hetkellä toteuttaja, joka ottaisi vastatakseen hankkeen hallinnoinnista, joko yksittäisen jokireitin tai koko kokonaisuuden osalta. Toteuttajana voisi toimia esimerkiksi joku paikallinen yhdistys.

Lisäksi tarvitaan tietysti käytännön tekijöitä toteuttamaan työt seuraavien kesien aikana. Kunnossapidon jatkamiseen pitäisi sitoutua vähintään viideksi vuodeksi. – Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, kunnostustyöt päästäisiin aloittamaan jo ensi kesänä ja valmista voisi olla kesällä 2026, kertoo Karhinen.

Silloin alueen yrittäjät ja muut toimijat saavat toivottavasti olla toivottamassa melontamatkailijat tutustumaan hienoihin vesistöreitteihimme.

Lisätietoa hankkeen etenemisestä ja suunnitelmista: www.melontaseikkailu.fi

 

Teksti: Anne Rauhamäki, kuva Joonas Karhinen

Palaa ajankohtaisiin