Älykkäitä ratkaisuja, varautumista ja talkoohenkeä – opintoretki vei Päijät-Hämeen kyliin

Mitä kaikkea Päijät-Hämeen kylillä tehdään, ja mitä muut voisivat niistä oppia? Tätä lähdettiin selvittämään 15.–16. lokakuuta järjestetyllä Älykkäät ja varautuvat kylät -opintoretkellä. Kahden päivän aikana tutustuttiin kylätaloihin, energiaratkaisuihin, varautumiseen ja monenlaiseen yhteisölliseen toimintaan. Yksi asia yhdisti kaikkia vierailukohteita: Leader-rahoitusta oli hyödynnetty monipuolisesti kylien kehittämisessä.

Opintoretki järjestettiin Päijänne-Leaderin Älykkäät toimijat – viisaat kylät -hankkeen ja Yhdessä turvallisuuden ja osallisuuden vahvistamiseksi -hankkeen yhteistyönä. Matkan tarkoituksena oli tutustua käytännössä erilaisiin kylien kehittämisratkaisuihin, jakaa kokemuksia ja saada uusia ideoita omaan toimintaan. Vierailukohteissa päästiin kuulemaan suoraan kylätoimijoilta, miten hankkeita on suunniteltu ja toteutettu, millaisia haasteita matkalla on tullut vastaan sekä mitä kaikkea yhteistyöllä voidaan saada aikaan. Opintoretkellä oli yhteensä 20 henkeä seitsemästä eri kunnasta.

Lusissa vanhasta koulusta syntyi monipuolinen kylätalo

Matkan ensimmäinen kohde oli Lusin kylätalo Heinolassa. Entinen kyläkoulu on saanut uuden elämän kyläläisten, yhdistysten ja yrittäjien yhteisenä toimintaympäristönä. Koulun lakkauttamisen jälkeen kylällä ryhdyttiin selvittämään, miten rakennus voitaisiin säilyttää yhteisessä käytössä. Ratkaisuksi löytyi yleishyödyllinen kylätalo-osakeyhtiö, jonka toiminnassa on mukana paikallisia yhdistyksiä, yrityksiä ja yksityishenkilöitä.

Nykyisin kylätalolta löytyy muun muassa kuntosali, hyvinvointipalveluita, harrastustoimintaa ja tiloja yrittäjille. Kuntosalin käyttöä helpottavat sähköinen maksaminen ja ovikoodit. Hyvinvointitilaa voivat hyödyntää puolestaan paikalliset yritykset. Tällä hetkellä siellä toimii mm. jalkahoitaja ja hieroja. Lisäksi tiloissa on käytettävissä Älykkäät toimijat – viisaat kylät -hankkeen tuella hankitut terveydenhuollon etävastaanottolaitteet.

Lusissa nousi esiin erityisesti kyläläisten oman osaamisen merkitys. Yhdeltä löytyy kirjanpidon osaamista, toiselta rakennusalan tuntemusta ja kolmannelta taitoa järjestää toimintaa. Kaikkea ei tarvitse ostaa ulkopuolelta, kun osaamista löytyy omasta yhteisöstä. Kiinnostavaa oli myös kylätalon toimintamalli. Talo tarjoaa puitteet, mutta suuri osa toiminnasta syntyy mukana olevien yhdistysten, yrittäjien ja muiden toimijoiden kautta. Kylätalon kehittämisessä on hyödynnetty Leader-rahoitusta esimerkiksi varusteluun ja palveluiden kehittämiseen.

Pääsinniemessä energiaremontti tukee myös varautumista

Pääsinniemen kylätalolla tutustuttiin siihen, miten pienikin kylä voi kehittää toimintaansa pitkäjänteisesti ja hyödyntää uusia teknisiä ratkaisuja. Kylätalolle on toteutettu useita kehittämistoimia, joissa on parannettu esimerkiksi valaistusta, kokoustekniikkaa ja viestintämahdollisuuksia. Erityistä kiinnostusta herätti kylätalon energiaremontti, jossa rakennukseen on hankittu aurinkopaneelit, akusto sekä energian ohjausjärjestelmä.

Ratkaisuilla tavoitellaan pienempiä energiakustannuksia, parempaa energiaomavaraisuutta ja toimintavarmuutta häiriötilanteissa. Kylän kokemusten mukaan energiaratkaisut ovat jo tuoneet odotettua suurempia säästöjä. Pääsinniemessä varautuminen ei tarkoita vain teknisiä laitteita. Kylällä on pohdittu myös yhteydenpitoa, kyläläisten auttamista, kokoontumispaikkoja ja toimintaa esimerkiksi sähkökatkojen aikana. Kylätalolla voi olla tärkeä rooli paikallisena turvallisuuden ja yhteistyön keskuksena.

Pääsinniemi osoitti myös, miten paljon aktiivinen kyläyhdistys voi saada aikaan. Pienestä asukasmäärästä huolimatta kylällä järjestetään runsaasti tapahtumia ja tehdään yhteistyötä monien toimijoiden kanssa.

Kasiniemessä vapaa-ajanasukkaat ovat tärkeä voimavara

Kasiniemessä vierailtiin Kokkopirtillä, jossa tutustuttiin kylän aktiiviseen tapahtumatoimintaan, virkistysmahdollisuuksiin ja varautumiseen.

Kasiniemen erityispiirteenä on vapaa-ajanasukkaiden suuri merkitys kylän toiminnalle. Kylällä järjestetään vuosittain lukuisia tapahtumia, joihin osallistuu paljon myös kesäasukkaita. Tapahtumat eivät ole pelkästään mukavaa yhdessäoloa, vaan niiden kautta uusia ihmisiä saadaan mukaan kyläyhdistyksen toimintaan ja talkoisiin. Moni vapaa-ajanasukas osallistuu mielellään yhteisten asioiden kehittämiseen, kun siihen tarjotaan sopiva mahdollisuus.

Kylällä on kehitetty muun muassa virkistysalueita ja yhteisiä tiloja. Leader-rahoituksella on hankittu esimerkiksi laituri, AV-laitteita ja ilmalämpöpumppu. Kasiniemessä nousi esiin myös digitaalisten ratkaisujen hyödyntäminen yhdistystoiminnassa. Kokouksiin voi osallistua etänä, mikä helpottaa erityisesti muualla asuvien osallistumista kylän asioihin.

Vierailu muistutti siitä, ettei kylän kehittämistä kannata rajata vain vakituisiin asukkaisiin. Vapaa-ajanasukkaat voivat tuoda mukanaan osaamista, verkostoja ja paljon uusia voimavaroja.

Padasjoella keskusteltiin kunnan ja kylien yhteistyöstä

Alkuperäisestä ohjelmasta poiketen Maakesken kylätalon vierailu vaihtui Padasjoen kotiseututaloon. Leader-rahoituksella kunnostetulla kotiseututalolla tutustuttiin rakennuksen toimintaan ja keskusteltiin erityisesti kunnan, kylien ja yhdistysten yhteistyöstä.

Kotiseututalolla, kuten muutenkin reissun aikana, keskusteltiin paljon kylien ja kuntien välisestä yhteistyöstä. Padasjoella kylien ja kunnan väliseen yhteydenpitoon on löydetty käytännöllisiä toimintatapoja. Esimerkiksi yhteinen WhatsApp-ryhmä helpottaa tiedon välittämistä kylien edustajien ja kunnan välillä. Toinen kiinnostava keskustelunaihe oli nuorten yrittäjyyden ja työllistymisen tukeminen. Kotiseututalon kahvilatoiminnassa on mukana 4H-toimijoita, ja nuorille tarjotaan mahdollisuuksia osallistua myös tapahtumien järjestämiseen ja kahvituksiin.

Vierailulla pohdittiin, miten kunta voi tukea kylien omaehtoista toimintaa ja miten yhteistyöstä saadaan mahdollisimman sujuvaa. Toimiva vuoropuhelu ei aina vaadi monimutkaisia rakenteita, vaan joskus jo yhteinen viestintäkanava vie asioita eteenpäin.

Yhteinen ilta Hollolan kirkonkylällä

Ensimmäisen päivän päätteeksi majoituttiin EnjoyNature Resortiin Hollolan kirkonkylälle. Majoitus- ja matkailukohteen kehittämisessä on hyödynnetty EU:n maaseuturahoitusta.

Illan aikana tutustuttiin kohteen tiloihin ja kehittämiseen sekä kokoonnuttiin keskustelemaan päivän kokemuksista. Yhteisessä keskustelussa nousivat esiin erityisesti kylien välinen yhteistyö ja verkostoituminen. Moni oli saanut uusia ajatuksia omaan toimintaansa, mutta yhtä tärkeää oli tutustua muiden kylien aktiivisiin toimijoihin.

Kun toisella kylällä on jo kokemusta esimerkiksi energiaremontista, kylätalon hallinnoinnista tai varautumisen suunnittelusta, ei muiden tarvitse aloittaa aivan alusta. Nyt on myös helpompi tietää, keneltä voi kysyä neuvoa. Illan aikana palattiin hetkeksi myös edellisvuoden Ruotsin ja Tanskan Älykkäät kylät opintomatkaan. Vierailukohteista oli saatu tuoreita kuulumisia, ja monissa hankkeissa kehittämistyö jatkuu edelleen.

Miekkiössä varautumista rakennetaan yhdessä

Perjantain ensimmäinen vierailukohde oli Miekkiö, jossa tutustuttiin kylän varautumiseen ja Kisalan kehittämiseen. Kisalaa on kunnostettu Leader-rahoituksen ja talkootyön avulla. Vierailulla nähtiin, miten paljon rakennuksen viihtyisyyttä ja toimivuutta voidaan parantaa, kun paikalliset toimijat tarttuvat yhdessä toimeen. Miekkiö on tiivis kylä Hollolassa, jossa asuu noin 500 asukasta.

Varautumisen osalta Miekkiössä on pohdittu erityisesti yhteyshenkilöitä, viestintää ja toimintaa erilaisissa häiriötilanteissa. Kyläläisten tarpeita ja valmiuksia on kartoitettu, jotta suunnitelmat vastaisivat mahdollisimman hyvin paikallisia olosuhteita. Varautuminen ei tarkoita vain suunnitelmien laatimista, vaan myös sitä, että ihmiset tuntevat toisensa ja tietävät, miten toimia tarvittaessa. Kylällä toimii oma VAPEPA hälytysryhmä sekä turvaryhmä.

Virenojalla rakennetaan seurantalolle uutta tulevaisuutta

Virenojalla vierailtiin historiallisella nuorisoseurantalolla, jonka kunnostaminen on ollut kylälle suuri yhteinen ponnistus. Vuonna 2022 rakennuksessa syttyi tulipalo, ja talo paloi kivijalkaan asti. Sen jälkeen nuorisoseura ja kyläläiset ovat ryhtyneet mittavaan kunnostustyöhön.

Korjauksessa on hyödynnetty vakuutuskorvauksia, Leader-rahoitusta, lahjoituksia ja huomattavaa määrää talkootyötä. Erityisen tärkeässä roolissa on ollut kylältä löytyvä rakennusalan osaaminen. Kun suunnittelussa ja käytännön toteutuksessa on mukana osaavia paikallisia ihmisiä, työ etenee myös vapaaehtoisvoimin. Taloa kunnostetaan vaiheittain, ja tulevaisuudessa sen on tarkoitus palvella jälleen tapahtumien, harrastusten ja kyläläisten kohtaamisen paikkana.

Virenojalla suunnitellaan myös varautumiseen liittyviä ratkaisuja, kuten kyläradiotoimintaa ja yhteyksien turvaamista häiriötilanteissa. Vierailusta jäi mieleen tärkeä ajatus: kehittämisessä kannattaa edetä asia kerrallaan. Vaikka ideoita olisi paljon, kaikkea ei tarvitse toteuttaa samanaikaisesti. Virenojalla tärkeintä on nyt saada rakennus kuntoon, minkä jälkeen voidaan keskittyä muihin kehittämistoimiin.

Tönnössä kylätoiminta ei tarvitse aina omaa kylätaloa

Orimattilassa pysähdyttiin myös Tönnön historiallisella kivisillalla, jonka ympärillä on tehty paikallista kulttuuriperintö- ja tapahtumatyötä. Tönnön esimerkki osoitti, ettei aktiivinen kylätoiminta välttämättä edellytä omaa kylätaloa tai seurantaloa. Yhteisöllisyyttä voidaan rakentaa myös muiden paikallisesti tärkeiden kohteiden, tapahtumien ja olemassa olevien tilojen ympärille. Kylän kehittämisessä voidaan hyödyntää esimerkiksi kaupungin ja koulun tiloja sekä paikallista historiaa ja ympäristöä. Perinteisessä Siltajuhlassa tanssitaan, lauletaan ja vedetään köyttä. Parhaillaan työn alla on alueen käsityöhistorian ja -teollisuuden tallentaminen sekä koottava näyttely.

Mallusjoella kulttuuri kokoaa kylän yhteen

Opintoretken viimeinen vierailukohde oli Mallusjoki, jossa tutustuttiin kylän vahvaan kulttuuri- ja talkooperinteeseen. Mallusjoen nuorisoseurantalo on ollut kylän toiminnan keskus jo pitkään. Erityisesti musiikki ja tapahtumat ovat tehneet kylää tunnetuksi myös oman alueen ulkopuolella. Takinkääntöviikko ja Takkariklubi ovat esimerkkejä toiminnasta, joka kokoaa yhteen kyläläisiä, vapaa-ajanasukkaita ja vierailijoita kauempaakin.

Tapahtumien järjestäminen vaatii valtavasti vapaaehtoistyötä. Mallusjoella talkooperinne on vahva, ja moni kyläläinen käyttää paljon omaa aikaansa yhteisen toiminnan hyväksi. Kylällä on osallistuttu myös erilaisiin kehittämishankkeisiin, joissa on pohdittu esimerkiksi tapahtumatoiminnan, asumisen ja kylän vetovoiman kehittämistä. Mallusjoen esimerkki muistutti, että kulttuuri ja tapahtumat voivat olla kylän elinvoimalle yhtä tärkeitä kuin rakennukset ja palvelut.

Mitä opintoretkeltä jäi käteen?

Kahden päivän aikana nähtiin hyvin erilaisia kyliä ja kehittämisratkaisuja. Yhdessä kylässä panostetaan energiatehokkuuteen, toisessa varautumiseen, kolmannessa tapahtumiin ja neljännessä yhteisten tilojen kunnostamiseen. Kaikille yhteistä oli kuitenkin aktiivisten ihmisten ja yhteistyön merkitys.

Matkan keskeisiksi havainnoiksi nousivat:

• Leader-rahoitus mahdollistaa paljon. Sen avulla voidaan kunnostaa yhteisiä rakennuksia, hankkia laitteita, kehittää palveluita ja kokeilla uusia toimintatapoja. Talkootyöllä ja omalla osaamisella rahoituksen vaikutuksia voidaan kasvattaa merkittävästi.
• Kylien oma osaaminen kannattaa hyödyntää. Yhdistyksissä on monenlaista ammattitaitoa ja kokemusta, jota voidaan käyttää yhteiseksi hyväksi.
• Varautuminen on yhteistyötä. Tekniikan lisäksi tarvitaan toimivia yhteyksiä, yhteisiä suunnitelmia ja ihmisiä, jotka tuntevat toisensa.
• Kehittäminen kannattaa aloittaa pienestä. Kaikkea ei tarvitse tehdä kerralla. Yksi onnistunut kokeilu voi johtaa seuraavaan.
• Muilta kyliä kannattaa ottaa oppia. Vierailut, keskustelut ja kokemusten jakaminen auttavat löytämään ratkaisuja, joita voi soveltaa omalla kylällä.

Ehkä yksi opintoretken tärkeimmistä tuloksista olikin uusien yhteyksien syntyminen. Kun kylätoimijat tuntevat toisensa, on helpompi kysyä neuvoja, jakaa kokemuksia ja tehdä yhteistyötä myös jatkossa. Iso kiitos kaikille vierailukohteille, esittelijöille ja matkaan osallistuneille!

Älykkäät ja varautuvat kylät -opintoretki järjestettiin Päijänne-Leaderin Älykkäät toimijat – viisaat kylät -hankkeen ja Yhdessä turvallisuuden ja osallisuuden vahvistamiseksi -hankkeen yhteistyönä. Hankkeita rahoitetaan EU:n maaseuturahoituksesta.

Palaa ajankohtaisiin