Tule mukaan päätöksentekijäksi!

Tule mukaan päätöksentekijäksi!
Päijänne-Leader ry:n syyskokous pidetään 2.12.2026 Lusissa, Heinolassa. Syyskokous valitsee hallituksen jäseniä seuraavalle kahden vuoden toimikaudelle. Valittava hallitus pääsee kehittämään toiminta-aluettamme Hyvän elämän Päijät-Häme 2023–2027 -strategian mukaisesti.

Leader-toiminta
Leader-toimintaa ohjaavat 7 periaatetta: paikallinen kumppanuus, alueperusteisuus, monialaisuus, alhaalta ylös lähtevä hallinto, yhteistyö, verkostoituminen ja innovatiivisuus. Näistä periaatteista erityisesti paikallinen kumppanuus ja alhaalta ylös lähtevä hallinto taataan paikallisella päätöksenteolla, eli Leader-hallitustyöskentelyllä.

Millaista on Leader-hallitustyö?
Leader-hallitustyöskentely on erinomainen tilaisuus päästä vaikuttamaan paikalliseen kehittämiseen. Hallitus päättää alueella rahoitettavista yleishyödyllisistä kehittämishankkeista ja yritystuista, sekä yhdistyksen toiminnan suunnittelusta ja resursoinnista. Hallitustyöskentely edellyttää paneutumista rahoitettaviin hankkeisiin. Hallituksen jäsenet tuovat Leader-työhön oman alueensa ja alansa asiantuntijuutta ja verkostoja.

Hallitus kokoontuu 7–10 kertaa vuodessa. Vähintään kaksi kokouksista järjestetään lähikokouksina ja muihin kokouksiin on pääsääntöisesti mahdollisuus osallistua myös etäyhteydellä. Hallituksen jäsenille maksetaan kokouspalkkio, mikäli hallitustyöskentely ei kuulu virkatehtäviin.

Leader-hallituksen kokoonpano
Yhdistyksemme hallitukseen valitaan 12 varsinaista jäsentä ja 6 varajäsentä. Hallituksen kokoonpano perustuu Leader-toiminnan kolmikantaperiaatteeseen, jonka mukaisesti hallituksessa ovat tasapuolisesti edustettuina alueen kunnat, yhdistykset ja paikalliset asukkaat. Käytössä oleva kiertojärjestelmä varmistaa, että hallituksessa on mahdollisimman laaja alueellinen edustus.

Hallitukseen etsitään parhaillaan uusia jäseniä eri puolilta toiminta-aluettamme. Yhdistysten edustajia haetaan Hartolasta, Padasjoelta, Hollolasta ja Lahdesta sekä paikallisten asukkaiden edustajia Hartolasta, Heinolasta, Asikkalasta ja Lahdesta. Varajäseniä yhdistysten edustuspaikoille haetaan Heinolasta ja Asikkalasta sekä paikallisten asukkaiden edustuspaikoille Pertunmaalta ja Kärkölästä.

Kuntia pyydetään nimeämään omat edustajansa hallitukseen. Vuosina 2027–2028 varsinaiset kuntaedustajien paikat kuuluvat Sysmälle, Pertunmaalle, Kärkölälle ja Orimattilalle. Kuntaedustajien varajäsenpaikat kuuluvat Padasjoelle ja Lahdelle.

 

Tässä täsmennystä kunkin kolmikannan edustuksesta:

Yksityinen, eli maaseudun asukas

Erityisen tärkeää on se, että kolmasosa hallituksen jäsenistä on sellaisia paikallisia maaseudun asukkaita, jotka eivät edusta työnsä tai muun asemansa vuoksi paikallista julkista hallintoa tai sellaisia yhdistyksiä ja suuria yrityksiä, joiden kiinnostuksen kohteissa ovat toimintaryhmän toimialaan kuuluvat asiat. Jos yrittäjä kuuluu samalla paikallisen yrittäjäyhdistyksen hallitukseen, silloin hän edustaa muitakin kuin itseään eli hän on yhdistyskiintiössä. Yksittäiset pienyrittäjät (alle 10 htv) kuuluvat maaseudun asukkaiden kiintiöön.

Yhdistys eli paikallisen yhteisön edustaja

Ovat maaseudun kehittämistyöhön liittyvissä organisaatioissa päättävässä asemassa olevat henkilöt kuten kyläyhdistysten, kylätoimikuntien, 4H-yhdistysten, metsästysseurojen, tuottaja- ja neuvontajärjestöjen, maa- ja kotitalousseurojen, yrittäjäyhdistysten, nuorisoseurojen, maamiesseurojen tai muiden vastaavien toimijoiden hallitusten puheenjohtajat ja jäsenet tai näiden johtavassa asemassa olevat työntekijät.

Kunta eli paikallinen julkinen hallinto

Kuntien luottamushenkilöt ja viranhaltijat kuuluvat paikallisen julkisen hallinnon kiintiöön. Paikallisen julkisen tahon edustajia ovat kunnanvaltuutetut (myös varajäsenet, harkinnan mukaan esim. 7. varajäsen), kunnanhallitusten jäsenet, kunnanjohtaja, kunnansihteeri, maaseutusihteeri, kunnaninsinööri sekä sellaisten oppilaitosten johtajat, jotka ovat mahdollisia tuen hakijoita. Lisäksi kunnan edustajiksi katsotaan sellaisten lautakuntien tai kunnan asettamien toimikuntien puheenjohtajat (ei jäsenet), joiden tehtäväkenttään kuuluvat maaseudun kehittämisasiat. Maakuntaliittojen ja seurakuntien johtavassa asemassa olevat työntekijät ja luottamusmiehet (esim. maakuntajohtajat, kirkkoherrat, maakuntaliiton valtuuston ja kirkkovaltuuston jäsenet) kuuluvat julkisen hallinnon kolmannekseen.  Julkisen hallinnon edustajaksi voidaan nimetä myös muu kunnan toimielimen nimeämä henkilö.

Kiinnostuitko?

Mikä olet kiinnostunut hallitustyöskentelystä, ole yhteydessä viimeistään 22.11.2026 sähköpostilla os. toimisto@paijanne-leader.fi. Kerro samalla mitä kolmikannan tahoa edustaisit.

 

Palaa ajankohtaisiin