Vesiensuojeluyhdistys ja maanomistajat yhteisellä asialla

Kuohi-Nerosjärven suojeluyhdistys on tehnyt jo vuosikymmeniä aktiivisesti töitä vesistöjen paremman kunnon eteen. – Kuohijärven veden laatu on tällä hetkellä virallisen luokituksen mukaan erinomainen ja Nerosjärvenkin hyvä. Mutta vuosien varrella rannoilla asuvat ja mökkeilevät ovat huomanneet, että vedet ovat tummuneet, puheenjohtaja Aarno Kononen kertoo.

Aikanaan Vesijaon suunnalta Nerosjärveen laskeva Suomenjoki on ruopattu uittoa varten, ja alueen soita ja suometsiä on ojitettu paljon. – Suomenjoen luusua Nerosjärven pohjoispäässä on lähes umpeenkasvanut monen kymmenen metrin matkalta. Ravinteita valuu paljon ja lahdenpohjukkaan on saostunut yli puoli metriä kiintoainesta, Kononen kertoo.

Nykytiedon mukaan veden virtaaman hidastaminen erilaisilla rakenteilla, kuten pohjapadoilla, sekä ravinteita pidättävät pintavaluntakentät ja kosteikot ovat metsätalouden menetelmien ohella tehokkaimpia keinoja vähentää metsien vesistökuormitusta. – Oikein toimiessaan ne myös voivat parantaa metsän kasvua, Kononen muistuttaa.

Päijänne-Leaderin pääosin rahoittamassa Suomenjoen valuma-aluesuunnittelu 1 -hankkeessa selvitetään nyt mahdollisuuksia vähentää Suomenjoen metsäisten valuma-alueiden kiintoaine- ja ravinnekuormitusta.  Hankekoordinaattoriksi valittiin vesiensuojelun ammattilainen Sirium Oy:n Marja-Liisa Suomalainen, jolla on pitkä kokemus vastaavista hankkeista ja erityisesti toimivasta maanomistajayhteistyön mallista Pälkäneen seudulla.

Maanomistajien kanssa yhdessä

Hanketta onkin tehty tiiviissä yhteistyössä maanomistajien kanssa alusta alkaen. – Musta Parlammin valuma-alueen maanomistajille on järjestetty kolme infotilaisuutta, jossa kaikilla on ollut mahdollisuus tavata hankkeen vastuuhenkilöitä sekä kysellä tarkentavia kysymyksiä. Lähtökohtaisesti suhtautuminen on ollut kiinnostunutta ja positiivista, kertoo Suomalainen.

Pälkäneen seudulta saatujen oppien mukaisesti ajateltiin, että voisi olla hyvä tapa olla ensin yhteydessä maanomistajien järjestöihin, MTK:hon ja Metsänhoitoyhdistykseen. Tämä on auttanut tavoittamaan oikeat maanomistajat ja vuoropuhelussa heidän kanssaan. – Maanomistajilla on iso luottamus hankkeessa konsulttina toimivaan metsänhoitoyhdistyksen asiantuntija Jyrki Mäkirantaan, ja se on erittäin tärkeää, Kononen kehuu.

Mallinnuksen kautta

Liikkeelle haluttiin lähteä parhaan mahdollisen tutkimustiedon kautta selvittämällä, miten vesi oikein alueella liikkuu, mitä sen mukana kulkee ja miksi ja mihin vesiensuojelutoimenpiteet kannattaa kohdentaa. Nämä tiedot tarjoaa metsätalouden asiantuntijaorganisaatio Tapion Kunnos-mallinnustyökalu. Se käyttää useista avoimista tietolähteistä saatavaa paikkatietodataa, kuten mm. mittaustietoa maaperän muodoista, puustosta, säästä ja sadannasta, veden korkeudesta, laadusta ja virtaamasta.

Kunnos-mallinnustyökalu on herättänyt mielenkiintoa laajemminkin. – Olen suositellut Kunnos-mallinnusta muillekin, mutta tämä hanke on ensimmäinen, jossa sitä käytettiin, Suomalainen iloitsee. Se antaa vastauksia maanomistajien kysymyksiin, kuten miksi juuri tänne pitäisi tehdä tällainen pato tai allas ja miten tämä vaikuttaa minun metsääni.

– Kun mallinnuksen kautta saatiin näkemys siitä, mihin kohtiin maastossa erilaisia vesiensuojelurakenteita kannattaisi toteuttaa, käytiin näiden alueiden maanomistajien kanssa tutustumassa maastoon. Samalla tarkennettiin rakenteiden paikkoja ja huomattiin myös muutamia tausta-aineiston puutteista johtuvia selkeitä muutostarpeita, Suomalainen kertoo.

Metsänhoitoyhdistyksen Mäkiranta tekee vielä maastokatselmusten pohjalta tarkennetun suunnitelman vesiensuojelurakenteista. – Tavoitteena on, että tästä saataisiin rakenteiden käytännön toteutuksesta maanomistajien yhteinen Metka-hanke ja rahoitus Metsäkeskukselta, kertoo Suomalainen.

Sekä Kononen että Suomalainen kiittelevät yhteistyötä Päijänne-Leaderin kanssa. – Me olemme yhdistyksenä se taho, joka pystyy tämmöisiin suunnitteluhankkeisiin hakemaan rahaa, mutta hakemusten tekeminen on aika haasteellista. Jukka-Pekka Jauhiainen Päijänne-Leaderista oli erittäin suureksi avuksi tässä kaikessa, Kononen kiittelee.

 

Päijänne-Leaderin lisäksi hanketta rahoittavat Vanajavesikeskus sekä Järvi-Hämeen osuuspankki.

Lisätietoa: www.knsy.info

 

Palaa ajankohtaisiin