03/06/2026
Kirjoittanut: Janne Niemimäki
Älykkäät toimijat – Viisaat kylät -hanke järjesti toukokuussa Kylien kotisivut kuntoon -tilaisuussarjan, jossa perehdyttiin kylien kotisivujen tekemiseen, sisältöön ja ylläpitoon. Kolmiosainen kokonaisuus syntyi kyliltä nousseiden tarpeiden pohjalta: monessa kylässä kotisivut kaipaavat päivitystä, selkeyttämistä tai kokonaan uutta aloitusta. Tilaisuuksien asiantuntijana toimi Hannukka Niemi Digiolosta.
”Ällitälli” -hankkeen aikana kylien kanssa käydyissä keskusteluissa on noussut toistuvasti esiin sama teema: kotisivut. Monella kylällä on olemassa olevat verkkosivut, mutta niiden päivittäminen koetaan hankalaksi tai sivustot ovat jääneet vuosien saatossa osittain vanhentuneiksi. Toisilla kylillä kotisivuja ei ole lainkaan, vaikka tarve yhteiselle tiedon kotipesälle tunnistetaan selvästi. On myös tapauksia, joissa kotisivut on tehty opiskelijatyönä tai innokkaan kyläläisen kanssa, mutta sivujen valmistumisen jälkeen sivut on jäänyt päivittämättä, käyttäjätunnukset ja salasanatkin on saattanut jo unohtua.
Samalla kylätoimijoita mietityttävät monet käytännön kysymykset. Mitä alustoja kotisivujen tekemiseen on tarjolla? Mitä verkkotunnus eli domain tarkoittaa? Tarvitaanko webhotellia? Paljonko kotisivujen ylläpito maksaa? Entä miten kuvia, tiedostoja, sähköposteja tai jäsenrekisteriä kannattaa hallita?
Ensimmäisessä tilaisuudessa käytiin läpi mm. erilaisia termejä ja käsitteitä kotisivuihin liittyen. Kuvakaappaus Hannukan esityksestä.
Vaikka sosiaalinen media on tärkeä viestintäkanava, keskusteluissa on noussut esiin myös sen rajoituksia. Somejulkaisut katoavat nopeasti uutisvirtaan, eikä vanhaa tietoa ole aina helppo löytää. Kotisivut tarjoavat pysyvän paikan, josta kylän tapahtumat, yhteystiedot, palvelut, historia ja muu tärkeä tieto löytyvät myös myöhemmin.
Tilaisuussarjan tavoitteena ei ole nostaa yhtä kotisivuratkaisua muiden yläpuolelle, vaan auttaa osallistujia löytämään omaan tilanteeseensa sopiva ratkaisu. Jokaisella kylällä on erilaiset lähtökohdat, resurssit ja tarpeet. Toiselle tärkeintä on helppo päivitettävyys, toiselle kustannustehokkuus ja kolmannelle mahdollisuus rakentaa laajempi kokonaisuus esimerkiksi jäsenrekistereineen tai sähköisine palveluineen.
Sarjan aikana kotisivujen tekemiseen liittyviä käsitteitä on avattu ymmärrettävästi ja käytännönläheisesti. Toimivien kotisivujen tekeminen ei välttämättä vaadi suurta budjettia tai erityisiä teknisiä taitoja. Usein tärkeintä on selkeä tavoite, tarkoituksenmukainen työkalu sekä se, että sivuille löytyy ylläpitäjiä myös tulevaisuudessa.
Tilaisuussarjan ensimmäisessä osassa keskityttiin kotisivujen tekniseen toteutukseen ja erilaisiin vaihtoehtoihin. Keskusteluissa lähdettiin liikkeelle perusteista: mitä kotisivujen tekeminen käytännössä vaatii ja mitä verkkosivuihin liittyvät yleisimmät käsitteet tarkoittavat.
Monelle osallistujalle esimerkiksi verkkotunnuksen (domain), webhotellin ja kotisivualustan erot eivät olleet täysin selviä. Tilaisuudessa avattiinkin sitä, kuinka verkkotunnus toimii kotisivujen osoitteena, webhotelli sivuston ”kotina” ja kotisivualusta työkaluna, jolla sivuston sisältöä hallitaan. Samalla käytiin läpi myös tietosuojaan, evästeisiin ja sivustojen turvallisuuteen liittyviä perusasioita.
Yksi illan keskeisistä teemoista oli eri kotisivualustojen vertailu. Esillä olivat muun muassa WordPress, Yhdistysavain, Google Sites sekä erilaiset kotisivukoneet. Keskusteluissa korostui se, ettei yhtä oikeaa ratkaisua ole olemassa. Sopivin vaihtoehto riippuu esimerkiksi yhdistyksen osaamisesta, käytettävissä olevasta ajasta, budjetista sekä siitä, kuinka laajoja toimintoja sivustolle tarvitaan.
Padasjoella pohdittiin, minkälainen kotisivualusta olisi sopiva. Kuvakaappaus Hannukan esityksestä.
Erityisesti WordPress ja Yhdistysavain herättivät paljon kiinnostusta. WordPress tarjoaa lähes rajattomat mahdollisuudet sivuston rakentamiseen ja laajentamiseen, mutta samalla myös enemmän vastuuta ylläpidosta ja tietoturvasta. WordPressin käyttö vaatii myös hieman enemmän perehtymistä asiaan ja teknistä osaamista. Yhdistysavain puolestaan tarjoaa valmiimman ja ylläpidoltaan kevyemmän ratkaisun, joka on suunniteltu erityisesti yhdistysten tarpeisiin.
Keskustelua käytiin myös kustannuksista. Monen yhdistyksen taloudelliset resurssit ovat rajalliset, joten kotisivuratkaisun valinnassa korostuvat paitsi hankintakustannukset myös ylläpidon vaatima työ. Tilaisuudessa todettiinkin, että usein tärkeämpää kuin mahdollisimman halpa ratkaisu on löytää sellainen alusta, jota joku osaa ja jaksaa päivittää myös tulevaisuudessa.
Osallistujilta saatiin jo ennen tilaisuutta useita käytännön kysymyksiä. Esiin nousivat esimerkiksi vanhojen WordPress-sivujen uudistaminen, verkkotunnuksen hallinta, jäsenrekisterin toteuttaminen sekä sähköpostien ja pilvipalveluiden järjestäminen. Keskusteluissa korostui, että kotisivut ovat vain yksi osa yhdistyksen digitaalista kokonaisuutta. Monesti niiden rinnalla tarvitaan myös sähköpostiratkaisuja, tiedostojen tallennusta sekä muita arjen työkaluja.
Tärkein pohdittava asia oli kuitenkin, että ennen teknisiä ratkaisuja kannattaa miettiä, miksi kotisivut tehdään ja kuka niitä tulee ylläpitämään. Usein juuri nämä kysymykset ratkaisevat sen, mikä alusta ja toteutustapa sopii parhaiten kyseiselle kylälle tai yhdistykselle.
Toisessa tilaisuudessa huomio siirtyi tekniikasta sisältöön. Vaikka kotisivujen toteutustapa ja alusta ovat tärkeitä, lopulta käyttäjää kiinnostaa ennen kaikkea se, löytyykö sivuilta helposti etsimänsä tieto. Keskusteluissa korostui ajatus siitä, että kotisivuja ei tehdä yhdistyksen hallitukselle, vaan niitä käyttäville ihmisille.
Tilaisuudessa pohdittiin, keitä kylän tai yhdistyksen kotisivujen käyttäjät oikeastaan ovat. Sivuilla vierailevat esimerkiksi kylän vakituiset asukkaat, vapaa-ajan asukkaat, tapahtumista kiinnostuneet kävijät, mahdolliset uudet asukkaat, yhteistyökumppanit sekä erilaiset viranomaiset ja rahoittajat. Kaikilla näillä käyttäjäryhmillä on hieman erilaiset tiedontarpeet, mikä kannattaa huomioida sivuston rakenteessa.
Asikkalan tilaisuudessa käytiin läpi mm. minkälainen sivujen rakenne olisi mahdollisimman hyvä.
Keskustelujen perusteella tärkeimpiä sisältöjä ovat yleensä ajankohtaiset uutiset ja tapahtumat, yhteystiedot, kylän tai yhdistyksen esittely sekä tiedot palveluista, harrastusmahdollisuuksista ja vuokrattavista tiloista. Samalla muistutettiin, että kaikkea mahdollista tietoa ei tarvitse laittaa etusivulle. Selkeä rakenne ja helposti löydettävät tiedot ovat usein tärkeämpiä kuin suuri sisältömäärä.
Tilaisuudessa käsiteltiin myös kuvien merkitystä. Hyvät kuvat kertovat kylästä ja sen toiminnasta usein enemmän kuin pitkä teksti. Erityisesti aidot kuvat tapahtumista, ihmisistä ja kylän arjesta koettiin tärkeiksi. Ne välittävät tunnelmaa ja antavat realistisen kuvan toiminnasta. Samalla käytiin läpi kuvien teknisiä vaatimuksia, tiedostokokoja sekä sitä, miten kuvia kannattaa hyödyntää eri puolilla sivustoa.
Sisältöjen yhteydessä puhuttiin myös saavutettavuudesta ja käytettävyydestä. Sivujen tulee toimia mobiililaitteilla, tekstien olla helposti luettavia ja rakenteen sellainen, että tieto löytyy ilman turhaa etsimistä. Yhä useampi verkkosivujen käyttäjä vierailee sivuilla puhelimella, mikä kannattaa huomioida jo suunnitteluvaiheessa.
Yhtenä keskustelunaiheena olivat myös tekoälyn tarjoamat mahdollisuudet. Tilaisuudessa esiteltiin käytännön esimerkkejä siitä, miten tekoälyä voidaan hyödyntää tekstien ideoinnissa, uutisten kirjoittamisessa, tapahtumakuvauksissa sekä jopa kuvien tuottamisessa. Samalla korostettiin, että tekoäly toimii parhaimmillaan apuvälineenä. Kylän omat kokemukset, historia, ihmiset ja paikallistuntemus ovat edelleen sisältöjen tärkein voimavara.
Tilaisuuden keskeinen viesti oli, että toimivat kotisivut eivät synny monimutkaisista rakenteista tai hienoista teknisistä ratkaisuista. Useimmiten tärkeintä on, että sivuilta löytyvät olennaiset tiedot helposti, sisältö on ajan tasalla ja sivusto antaa kävijälle syyn palata takaisin myös tulevaisuudessa.
Tilaisuussarjan kolmannessa osassa tutustuttiin käytännönläheisesti Yhdistysavain-palveluun. Kahden ensimmäisen tilaisuuden aikana oli käsitelty kotisivujen toteuttamiseen liittyviä vaihtoehtoja sekä sisältöjen suunnittelua, joten päätöskerralla päästiin tarkastelemaan yhden alustan käyttöä konkreettisten esimerkkien kautta.
Tilaisuudessa käytiin läpi, miten uuden sivuston perustaminen etenee käytännössä. Samalla tutustuttiin Yhdistysavaimen eri ominaisuuksiin, sivuston rakenteeseen, sivujen luomiseen sekä sisältöjen päivittämiseen. Esimerkkien avulla havainnollistettiin, miten sivustolle voidaan rakentaa esimerkiksi etusivu, tapahtumasivuja, kuvagallerioita ja yhteystietoja ilman erityistä teknistä osaamista.
Keskustelua herätti erityisesti vanhojen sivustojen uudistaminen. Monella yhdistyksellä on käytössään pitkään palvelleita verkkosivuja, joiden sisältöä on kertynyt vuosien varrella runsaasti. Tilaisuudessa korostettiin, ettei uudistuksen yhteydessä kaikkea vanhaa kannata siirtää sellaisenaan uudelle sivustolle. Usein hyvä lähtökohta on pohtia mitä tietoa tarvitaan edelleen, mikä on vanhentunut ja mitä kannattaa tuoda näkyvämmin esille.
Yksi tärkeä teema oli myös löydettävyys. Mikäli verkkotunnus säilyy samana sivustouudistuksen yhteydessä, kannattaa vanhojen alasivujen osoitteet mahdollisuuksien mukaan säilyttää ennallaan. Näin hakukoneiden löytämät sivut ja vanhat linkit toimivat edelleen, eikä sivuston näkyvyys heikkene muutoksen yhteydessä.
Tilaisuudessa käsiteltiin lisäksi kuvien, tiedostojen ja videoiden käyttöä. Esimerkiksi YouTube-videoiden upottaminen sivuille onnistuu helposti ilman, että videot vievät tilaa itse sivustolta. Samalla käytiin läpi kuvien optimointia sekä sitä, miten liian suuret tiedostot voivat hidastaa sivujen toimintaa. Canva on hyvä työkalu kuvatiedostojen muokkaamisessa ja rajaamisessa. Kannattaa muistaa myös, että yhdistystoimijoilla on mahdollisuus hakea Canvan maksullisia versioita veloituksetta.
Yhdistysavaimen yhteydessä keskusteltiin myös verkkotunnuksista, sähköposteista ja jäsenrekistereistä. Monille osallistujille oli hyödyllistä huomata, että kotisivut, verkkotunnus, sähköposti ja pilvitallennus eivät välttämättä ole yksi ja sama palvelu. Toimiva kokonaisuus voidaan rakentaa useasta eri palvelusta sen mukaan, mitä ominaisuuksia yhdistys tarvitsee.
Tilaisuuden lopuksi vedettiin yhteen koko sarjan aikana esiin nousseita havaintoja. Keskusteluissa korostui jälleen se, että onnistuneiden kotisivujen taustalla ei ole niinkään tietty alusta tai tekninen ratkaisu, vaan selkeä tavoite, ajantasainen sisältö ja sovitut vastuut. Kun ylläpidolle löytyy tekijöitä ja sisältöä päivitetään säännöllisesti, voivat yksinkertaisetkin kotisivut palvella kylää ja yhdistystä erinomaisesti vuosien ajan.
Viimeisessä sarjan tilaisuudessa käytiin vielä läpi opittuja asioita. Kuvakaappaus Hannukan esityksestä.
Kylien kotisivut kuntoon -tilaisuussarja osoitti, että aihe on monelle kylälle ja yhdistykselle ajankohtainen. Tilaisuuksiin osallistui toimijoita yli 15 eri kylästä tai yhdistyksestä. Palautteen perusteella keskustelut, esimerkit ja käytännön vinkit koettiin hyödyllisiksi.
Kotisivut ovat vahvasti osa kylien digitaalisuutta: ne tukevat viestintää, näkyvyyttä, tiedon säilymistä ja yhteisöllisyyttä. Siksi niiden kehittäminen on oleellinen osa Älykkäät toimijat – Viisaat kylät -hankkeen teemoja.
Materiaalit
Hannukka Niemen esitysmateriaalit ovat katsottavissa alla:
Jos kotisivujen tekemiseen, päivittämiseen tai eri vaihtoehtojen vertailuun liittyy kysymyksiä, olkaa matalalla kynnyksellä yhteydessä:
Janne Niemimäkijanne.niemimaki@paijanne-leader.fi044 744 0396
Orimattilan kyläpäivät ja puistotreffit tuovat kaikenikäiset yhteen
26/05/2026
Ilmastoviisaus kylissä on arjen varautumista
18/05/2026
Kylien digi-iltakiertue kokosi kyläläisiä keskustelemaan digiturvasta ja tekoälystä
15/05/2026
Aurinkovoimalla toimivaa avantoa kokeiltiin Kuortissa – miten avanto pysyi sulana?
13/05/2026
Kyläautot palaavat kesäksi Sysmään ja Padasjoelle
11/05/2026