EU-rahoitus on parantanut Päijät-Hämeen veto- ja pitovoimaa

Päijänne-Leader järjesti perjantaina 3.5. EU Korilla – Päijät-Hämeen vaikuttamis- ja verkostoitumispäivän sidosryhmille Villähteen Korilla. Tilaisuudessa esiteltiin monipuolisesti, mitä kaikkea EU-rahoituksella on maakunnassa saatu viime vuosina aikaan sekä hahmoteltiin myös tulevia hankkeita. Tilaisuus keräsi paikalle 80 aktiivista osallistujaa.

Tilaisuuden avannut Päijänne-Leaderin toiminnanjohtaja Anu Taipale kertoi, että Leader-toiminta on hyvä esimerkki siitä, miten EU-rahalla voidaan paikallista toimintaa kehittää ihan yhden ihmisen kokoisilla ideoilla. Taipale kertoi Päijänne-Leaderin alueella koko Leaderin olemassaolon aikana rahoitetun 884 hanketta, keskikooltaan 31000 euroa. Yhteensä rahoitusta on myönnetty 29 miljoonaa euroa.

EU-veteraani Esa Härmälä toi historiallista perspektiiviä EU-vaikuttamiseen ja rahoitukseen, mutta pohti myös tulevaisuutta ja Päijänne Leaderin alueen vahvuuksia. Näistä Härmälä nosti esille vesistömatkailun kehittämisen (johon yhdeksi välineeksi hän tarjoili raivaussahaa), liikuntaan ja urheiluun liittyvät hankkeet sekä lasten ja nuorten hyvinvointiin panostamisen.

Mitä hyötyä EU:sta?

Tilaisuudessa käytiin valaiseva paneelikeskustelu EU:n ja EU-rahoituksen merkityksestä eri toimijoille.

Asikkalan kunnanjohtaja Rinna Ikola-Norrbacka totesi, että kuntatalous nivoutuu monelta osin EU:n rahoitukseen. Lisäksi monia velvoitteita, kuten ilmastosuunnitelmat, tulevat EU-tasolta. ”Kunta-arjessa harvoin kuitenkaan tulee ajateltua, miten paljon EU vaikuttaa päätöksentekoon ja missä kaikessa se on takana”, Ikola-Norrbacka tunnusti. EU rahalla on Asikkalassa mm. rakennettu liikenneinfraa, sähköistetty palveluita ja parannettu kunnan houkuttelevuutta.

Sysmä Campingin yrittäjä Mia Tommola kertoi käyttäneensä Leader-rahoitusta sekä 4h-yleishyödylliseen toimintaan, kuten lasten valokuvausharrastuksen tukemiseen, että yritysrahoitusta leirintäalueen mökkien rakentamiseen. ”Olen tätä kautta pystynyt myös työllistämään paikallisia nuoria, mikä on erittäin tärkeää,” Tommola kehui.

Aitoa paikallisdemokratiaa

Sari Rannanpää NordEval:lta korosti erityisesti paikallisdemokratian merkitystä. ”Kylätoiminta oivalsi EU:n mahdollisuudet jo varhain. EU tuo päätöksenteon ohi valtion ja kuntien, suoraan asukkaille ja on myös nostanut toiminnan tasoa, koska nyt toiminnan vaikuttavuus pitää pystyä osoittamaan.”

Suomen Kylien puheenjohtaja Arto Pirttilahti pohti, että Leader-ohjelmassa ja kehittämisessä päätöksenteon läheisyysperiaate on onnistunut huomattavasti paremmin kuin maataloudessa. Myös Hämeen ELY-keskuksen Antti Pitkänen totesi olevan aivan poikkeuksellista ja hienoa, että ihmiset ihan itse päättävät, mitä hankkeita rahoitetaan. Hän muistutti, että viranomaisena ELY-keskus ei tee rahoituksesta päätöksiä, he vaan tarkistavat asioiden laillisuuden ja vahvistavat Leader-hallituksen tekemät päätökset.

Kalastusta ja kalaruokaa

Sisä-Suomen Kalaleader on Euroopan laajuisesti ainutlaatuinen hankekokonaisuus johtuen siitä, että muualla Euroopassa sisävesikalastusta, kuten ei järviäkään, juurikaan ole. MMM:n Anthony Starr kertoi EU:n tukevan kalatalouden kehittämistä mm. innovaatio-, investointi- ja ympäristöhankkeiden kautta.

Kalaleader-hankekokonaisuuden tavoitteena on vahvistaa kalataloutta koko Sisä-Suomen alueella. Kalatalouden vahvistamiseen kuuluu niin ammattikalastajien koulutusta, kalastusmatkailun kehittämistä, monenlaista vesistönhoitoa kuin kalan syömisen edistämistäkin. Esimerkkinä kalan käytöstä esittäytyi LIKKA-hanke, jonka kautta peruskoulun 7. luokkalaiset ovat saaneet kotitaloustunneilla oppia järvikalan käsittelyä ja valmistusta viiden kunnan alueella.

Euroopan paras vesiensuojeluhanke

Vesijärvisäätiön Heikki Mäkinen esitteli ylpeänä Vesijärven eteen tehtyä työtä, jonka hyödyt ovat konkreettisesti kaikkien Vesijärvellä liikkuvien ja rannoilla asuvien havaittavissa. Muun muassa Leader-rahoituksella on tehty monenlaista tutkimustyötä, jotta toimenpiteet pohjaisivat oikeaan tietoon. Toimenpiteistä hoitokalastus, petokalojen istutukset ja vesikasvien niitto ovat tuottaneet toivottua tulosta. Sen sijaan ruokosuodattimet eivät ole ainakaan vielä toimineet toivotulla tavalla.

Vaatimattomasti Mäkinen myös mainitsi, että pian julkistettavassa Euroopan vesistöjen tila -raportissa Vesijärven kunnostushanke mainitaan lippulaivahankkeena. ”Yleensä juuri mikään tämmöinen kunnostushanke ei onnistu, mutta tämä on onnistunut ja syynä on erityisesti hyvä yhteistyö toimijoiden kesken ja hyvä tieteellinen ymmärrys,” Mäkinen hehkutti.

Palaa ajankohtaisiin